Linnakundien Gourmet
Valtionhotellin herkkusuu.
Tutustuin kerran työn merkeissä yhteen mielenkiintoisimmista ihmisistä mitä olen koskaan tuntenut. Kyseinen vanhempi herrasmies oli tehnyt ravintola-alalla töitä koko ikänsä mutta oli kohtalon kierteitten kautta joutunut muutamaksi vuodeksi tiilenpäitä lukemaan.
Tätä Michelin-tason ammattilaista eivät vankilan murkinat pahemmin innostaneet joten hän oli perustanut selliinsä oman "ravintolan". Vangeille ei luonnollisesti luovuteta minkäänlaisia kokkausvälineitä koska suurinta osaa niistä voisi paha-aikeinen ihminen käyttää toisten vahingoittamiseen joten ystäväni joutui käyttämään nerokkuuttaan ja saikin rakennettua eri työpajoista ja vankilan keittiöstä "lainaamistaan" materiaaleista muun muassa vedenkeittimen ja alkeellisen paistinpannun.

Linnakundin vedenkeitin, partaterästä ja jatkojohdosta valmistettu vastus upotetaan veteen ja toivotaan että ei saa sähköiskua.
Hellana toimi rautalangasta ja tiilenkappaleesta rakennettu viritelmä ja paistinpannu muokattiin tyhjästä suurkeittiökoon tonnikalapurkista.
Vietin monta kahvitaukoa kuunnellen kaikkia niitä ihmeellisiä tarinoita mitä tämä tiilenpäitä lukenut huippukokki mielellään meidän kanssamme jakoi. Mieleeni kuitenkin päällimmäiseksi ajatukseksi jäi "
onneksi me voimme aina hankkia kunnon välineet".